Voiko sopimusrikkomus olla myös rikos?
Räjäytystyömaalta lentää kivi auton tuulilasiin, työmaalle rakennettu tilapäinen kävelysilta romahtaa tai maantie jää talvikunnossapidosta huolimatta vaarallisen liukkaaksi. Voiko edellä mainitut tilanteet täyttää korvausvastuun lisäksi myös urakoitsijan rikosoikeudellisen vastuun edellytykset?
Julkiset toimijat tekevät vuosittain tuhansia sopimuksia, joiden myötä niiden lakisääteisiä tehtäviä siirretään osin tai kokonaan yksityisen toimijan vastuulle. Räjäytystyöt, huoltovarmuuden kannalta kriittisen infran rakentaminen sekä teiden kunnossapito vaativat urakoitsijoilta korkealaatuista osaamista. Infra-alan urakat sisältävät korkeita riskejä riippumatta siitä, miten hyvin vaaratilanteisiin ja työturvallisuuteen suhtaudutaan.
Toisinaan töissä tapahtuu väistämättä vaaratilanteita ja onnettomuuksia. Jos urakoitsija on rikkonut sopimustaan, se on korvausvelvollinen aiheuttamastaan sopimukseen perustuvasta vahingosta. Korvattavaksi voivat tulla sellaiset korjaustyöt, jotka johtuvat urakoitsijan laiminlyönnistä. Samalla mahdollisesti käynnistyvä työturvallisuus- ja rikosoikeudellinen tutkinta kuuluu viranomaisten vastuulle. Tällöin pohdittavaksi tuleekin kysymys, voiko sopimusrikkomus johtaa rikostuomioon?
Sopimusrikkomus tai sovittujen toimintaohjeiden vastainen menettely ei itsessään riitä rikossyytteen nostamiseen. Ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi.
Esitutkintaa ei saa aloittaa eikä syytettä nostaa sillä perusteella, että urakoitsija ei ole noudattanut sopimukseen sisältyviä toimintavelvoitteitaan. Jos sen sijaan urakoitsija on sopimuksessaan sitoutunut hoitamaan velvollisuuksia, joiden rikkominen on erikseen säädetty rangaistavaksi, velvollisuuksien vastaisesta menettelystä voi seurata myös rikosoikeudellinen vastuu.
Esimerkiksi työturvallisuuslain mukaan asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä yhteisen rakennustyömaan rakennuttajan, pääurakoitsijan tai muun päätoteuttajan velvollisuuksista ja niiden jakaantumisesta. Nämä roolit määräytyvät YSE 1998 -ehtojen sekä urakkasopimuksen perusteella. Jos esimerkiksi YSE-ehdoissa määritelty pääurakoitsija rikkoo laissa tai asetuksessa tarkoitettuja sopimusvelvoitteitaan, voi teko täyttää työturvallisuusrikkomuksen tai työturvallisuusrikoksen tunnusmerkistön. Jos pääurakoitsijaa ei olisi nimetty, vastuu kuuluisi urakan rakennuttajalle.
Yritysrikosjuristi.fi on Skyline Legal -lakitoimiston ylläpitämä rikosoikeuteen erikoistunut palvelu. Saat meiltä nopean ja asiantuntevan avun. Ota yhteyttä info@skylinelegal.fi.
Teksti:
Tomi Rantasaari (LinkedIn)