Sähköturvallisuus rikosoikeuden näkökulmasta
Rakennusalalla riskit ovat aina läsnä, eikä turvallisuus rajoitu pelkästään fyysisiin työolosuhteisiin tai työsuojelumääräyksiin. Sähkö on väistämätön osa työntekoa lähes jokaisella työmaalla, ja väärin toteutettuna se aiheuttaa merkittävän vaaran niin työntekijöille kuin ulkopuolisillekin. Tämän vuoksi sähköturvallisuuslailla (1135/2016) on erityisen tärkeä rooli onnettomuuksien ja laiminlyöntien ennaltaehkäisemisessä. Tässä artikkelissa paneudutaan sähköturvallisuuslakiin ja sen tuomaan vastuuseen työturvallisuudesta.
Yleiset velvollisuudet
Sähköturvallisuuslain tarkoituksena on varmistaa, että sähkölaitteiden käyttö on turvallista ja että niiden asennus, huolto ja korjaus tehdään asianmukaisesti. Jos sähkölaitteen tai -laitteiston virheellisyys aiheuttaa vahinkoa, sen haltijalla on ankara vahingonkorvausvastuu. Näin ollen korvausvelvollisuus syntyy ilman, että tuottamusta täytyisi erikseen osoittaa.
Lain keskeisinä periaatteina voidaan pitää mm. seuraavia:
- Sähkölaitteiden on täytettävä tietyt olennaiset turvallisuusvaatimukset ja niille on tehtävä tarkastuksia tietyin määräajoin.
- Asennustyöt saa tehdä vain pätevöitynyt henkilö ja työnantajan velvollisuutena on varmistaa työntekijöiden pätevyys.
- Työnantajalla on velvollisuus puuttua epäkohtiin, jos havaitaan laitteita tai asennuksia, jotka eivät täytä vaatimuksia.
- Sähkötöille on nimettävä johtaja ja käytön johtaja, jos toiminta tai tehtävä työ sitä edellyttää. Jos sähkötyön tekemiseen ei tarvita sähkötöiden johtajaa, työn tekijän pitää valvoa työnaikaista sähköturvallisuutta.
Rikosoikeudellinen vastuu
Sähköturvallisuuslain rikkominen voi johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen rikoslain (39/1889) mukaisesti. Rikoslain 47 luvun 8§:n mukaan työturvallisuusmääräyksillä tarkoitetaan myös muihin lakeihin sisältyviä työn turvallisuutta koskevia säännöksiä, kuten esimerkiksi sähkötyön turvallisuusmääräyksiä.
Työturvallisuusmääräysten rikkomisesta tai laiminlyönnistä seuraa sakkoa tai vankeutta enintään yhdeksi vuodeksi. Kuolemantuottamuksesta, vammantuottamuksesta tai vaaran aiheuttamisesta säädetään rikoslaissa erikseen.
Sähköturvallisuuslain valvonnasta Suomessa vastaa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes).
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
Yritysjohdon ja sähkötöiden johtajien vastuulla on varmistaa, että sähkölaitteet ja -asennukset täyttävät lain vaatimukset ja että ne tarkastetaan asianmukaisesti. Määräysten avulla luodaan turvalliset olosuhteet työskentelylle ja suojataan työntekijöitä sekä sivullisia työhön liittyviltä vaaroilta.
Työnantajalla on velvollisuus valvoa organisaation toimintaa ja puuttua työntekijöiden toimintaan, jos se vaarantaa heidän tai muiden oman työturvallisuutensa. Työntekijän suostumus tai edes oma-aloitteisuus työturvallisuusmääräysten rikkomiseen ei poista työnantajan vastuuta. Laiminlyönnit voivat johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen, vaikka varsinaista onnettomuutta ei olisi sattunut.
Lopuksi
Sähköturvallisuus ei ole vain tekninen yksityiskohta, vaan osa yrityksen laajempaa turvallisuuskulttuuria. Kun vastuut ja velvoitteet hoidetaan asianmukaisesti, voidaan välttää paitsi rikosoikeudelliset seuraamukset mutta myös inhimilliset vahingot ja taloudelliset tappiot.
Yritysrikosjuristi.fi on Skyline Legal -lakitoimiston ylläpitämä rikosoikeuteen erikoistunut palvelu. Saat meiltä nopean ja asiantuntevan avun. Ota yhteyttä info@skylinelegal.fi.
Tiesitkö, että tarjoamme ilmaisen 1 tunnin työturvallisuuskoulutuksen kaikille rakennus- ja energia-alan yrityksille. Ai miksi? Koska työturvallisuus ei saa olla rahasta kiinni, ja lisäksi verkostossamme on aina tilaa yrityksille, jotka haluavat näihin teemoihin panostaa.
Teksti:
Venla Pietsalo (LinkedIn)
Viitteet:
Sähköturvallisuuslaki 1135/2016
Valtioneuvoston asetus sähkötyöstä ja käyttötyöstä 1435/2016