Miksi rikoksista rangaistaan?

Rikosoikeudelliset seuraamukset perustuvat yksinkertaiselle ajatukselle siitä, että rikoksen tehnyt henkilö ansaitsee teostaan rangaistuksen. Harvalla on tullut vastaan, että rikosvastuun taustalla vaikuttaa muitakin yhteiskunnallisia tavoitteita, kuten erityisestävyyden ja yleisestävyyden periaatteet. Nämä rikosoikeutta ohjaavat periaatteet selittävät, miksi ja miten yhtiön hallituksen jäseniä voidaan asettaa rikosoikeudelliseen vastuuseen.

Yleisestävyys vaikuttaa laajelti kaikkien yhteiskunnan toimijoiden valintoihin. Sen tarkoitus on estää kansalaisia syyllistymästä rangaistavaksi säädettyihin tekoihin. Yleisestävyyden edellytyksenä on, että teoista määrättävät seuraamukset ovat riittävän ankaria, jotta niihin kannattaisi ryhtyä rikoksella saatavaan hyötyyn nähden.

Yleisestävyyden periaate voisi näkyä esimerkiksi seuraavasti (case KKO:2002:39): osakeyhtiön toimitusjohtaja oli ilman asianmukaista jätelupaa vienyt 1998-1999 useita kymmeniä kuutiometrejä erityyppistä jätettä yhtiön hallinnassa olevalle pohjavesialueelle, jolla sijaitsi useita vedenottamoita. Alueelle oli viety perunajätettä, sahanpurua, metalliromua, trukkikalustoja, hiomanauhaa, ohennetta, pahvijätettä, jätepaperia, liuotinastioita ja pintakäsittelyaineita sisältäneitä astioita. Toimitusjohtaja todettiin syylliseksi ja hänelle tuomittiin yhdeksän kuukautta vankeutta.

Tuomiota nostetaan esiin koulutuksissa ja sitä siteerataan kirjallisuudessa. Erilaisten nostojen kautta se lähettää selkeän viestin kaikille yhtiöiden johdossa toimiville: lainvastainen toiminta johtaa seuraamuksiin, ja ainakaan näin räikeisiin tekoihin ei kannata ikinä syyllistyä. Yleisestävyys vahvistaa oikeusjärjestyksen uskottavuutta ja kannustaa toimimaan lainmukaisesti.a

Erityisestävyydellä tarkoitetaan puolestaan sitä, että rangaistuksen kärsiminen pienentää halukkuutta syyllistyä jatkossa uusiin rikoksiin. Rikoksentekijä voidaan ajatella ottavan rangaistuksesta opiksi ja pidättäytyvän jatkossa vastaavista teoista. Rikoksen muiston hälvetessä ei yleisestävyys sen enempää kuin sovitusajatuskaan enää vaadi samassa määrin rikoksen täyttä rankaisemista. Sanktion kohdistaminen henkilöön, jonka elämäntilanne on kokonaan toinen kuin rikoksen tekohetkellä, saattaa olla tarkoituksetonta myös erityisestävien näkökohtien alkuperäisten tavoitteiden kannalta. Kun hallituksen jäsen tuomitaan esimerkiksi kirjanpitorikoksesta, rangaistus opettaa häntä noudattamaan lakeja jatkossa. Periaate kohdistuu siis yksilöön ja hänen käyttäytymiseensä.

Edellä esitellyt periaatteet täydentävät toisiaan. Erityisestävyys varmistaa, että rikoksentekijä ymmärtää toimintansa seuraukset, kun taas yleisestävyys luo normit koko yritysmaailmalle. Samalla ne selittävät, miksi rikokset joskus vanhenevat ja vanhoista teoista rangaistaan lievemmin. Esimerkiksi Korkein oikeus on todennut, että rikoksen muiston hälvetessä ei yleisestävyys sen enempää kuin sovitusajatuskaan enää vaadi samassa määrin rikoksen täyttä rankaisemista. Sanktion kohdistaminen henkilöön, jonka elämäntilanne on kokonaan toinen kuin rikoksen tekohetkellä, saattaa olla tarkoituksetonta myös erityisestävien näkökohtien alkuperäisten tavoitteiden kannalta. Tämä tarkoittaa, että periaatteet toimivat parhaiten tuoreeltaan – kun muistot hälvenevät, myös erityisestävä vaikutus ja sen myötä tarve rangaista heikkenee.

Yhtiön hallituksen jäsenen on hyvä muistaa, että rikosvastuu on osa järjestelmää, joka edistää vastuullista liiketoimintaa. Epäselvissä tilanteissa kannattaa kääntyä yritysjuridiikan asiantuntijan puoleen.

Yritysrikosjuristi.fi on Skyline Legal -lakitoimiston ylläpitämä yritysten rikosoikeuteen erikoistunut palvelu. Saat meiltä nopean ja asiantuntevan avun. Ota yhteyttä info@skylinelegal.fi.

Teksti

Tomi Rantasaari (Linkedin)